Pahoittelen, että bloggaaminen on vähän jäänyt, mutta totta puhuakseni minulla ei ole ollut mitään sanottavaa. Joku joskus toivoi, että bloggaisin nimenomaan siitä, minkälaista avoimessa yliopistossa opiskelu on, enkä ole nyt oikeastaan pystynyt vastaamaan tähän toiveeseen ja se minua harmittaa. Tiivistetysti voisin sanoa, että opiskelu on rankkaa, aikaa ja rahaa vievää, sekä toisinaan stressaavaa, varsinkin silloin jos koettaa suorittaa kaikki mahdolliset kurssit ja samaan aikaan käydä töissä. Parhaimmillaan se kuitenkin on myös palkitsevaa ja mukavaa, jos kiinnostuksen kohde on oikea. Itselläni intohimo on oikeustiede ja en olisi voinut tätä kuluvaa välivuottani paremmin viettää kuin opiskelemalla sitä, mitä kohtaan koen suurta mielenkiintoa. Minun kohdallani opinnot eivät ole edenneet ihan suunnitelman mukaan; johtuen ehkä siitä, että minulla ei ollut mitään tiettyä suunnitelmaa siitä, miten, milloin ja kuinka paljon opiskelen - ilmoittauduin vain jokaiselle mahdolliselle kurssille mukaan ja tässä sitä nyt ollaan. Minulla on vielä rutkasti tenttejä edessä ja kohta alkaa pääsykoelukeminen, joten en viitsi stressata näistä avoimen opinnoista nyt lainkaan.. 

 

Tosiaan pääsykoekirjojen ilmestymiseen on enää 16 päivää!! Olen todella innoissani ja suunnittelen jo kovasti miten, missä ja milloin luen. Olen aina ollut todella surkea luomaan lukusuunnitelmia, joten aion lukemisessani hyödyntää valmista lukusuunnitelmaa, mikä sisältyy valmennuskurssiini. Lukusuunnitelmaa selaillessani koko projekti alkaa tuntua jo todellisemmalta. En olisi voinut kuvitellakaan esimerkiksi vuosi sitten, kuinka paljon voinkaan odottaa lukemisen alkamista. Tiedän, että se tulee olemaan raskasta, mutta tänä vuonna minä onnistun! Tänä vuonna minun postiluukustani tipahtaa se PAKSU kirjekuori!! 

 

Olen miettinyt, mitä oikeudenaloja haluaisin valintakoemateriaaliksi ja olen tullut siihen tulokseen, että ympäristöoikeus ja rikosoikeus olisivat kaikista mielenkiintoisimmat (kolmatta en keksi). Oikeusteoria puolestaan on ehkä kauheinta kuraa mitä olen koskaan joutunut opiskelemaan :D. Onneksi kuitenkin mitä todennäköisimmin emme joudu tänä vuonna sitä enää lukemaan, sillä oikeusteoria oli viime vuonna yksi vaatimuksista (hallinto- ja immateriaalioikeuden ohella). Onneksi myös olen jo suorittanut puoliksi kyseisen aineen perusopinnot (kirjatentti elokuussa), joten tiedekuntaan päästessäni on kyseinen aine todennäköisesti jo kaukana menneisyydessä; en vain voi sietää sitä... Onko kenelläkään muulla mitään inhokkeja tai toiveita pääsykokeiden suhteen? :)

 

-E

Olen asettanut itseni kategoriaan, jota otsikko kuvastaa osuvasti. Keskustellessani ihmisten kanssa, huomaan usein kutsuvani itseäni ''ei edes opiskelijaksi'', kun puheeksi tulee esimerkiksi raha ja toimeentulo. Usein sanotaan, että opiskelijaelämä on vaikeaa, kun ei ole aikaa käydä töissä ja tulot ovat minimaaliset - liioitellusti väitetään myös, että toimeen alkaa tulla siinä vaiheessa, kun ruoka vaihdetaan makarooniin ja näkkileipään. 

Uskon itse, että elämä kuitenkin helpottuu huomattavasti, kun pääsee opiskelemaan. Tietysti ainakin hetkellisesti tulot pienentyvät, sillä suunnitelmissani on ainakin ensimmäinen opiskeluvuosi keskittyä ainoastaan opiskeluun ja päästä uuden elämänvaiheen rytmiin ja työt saavat silloin jäädä taka-alalle. Tulojen pienentymistä kompensoi kuitenkin mukavasti lukuisat opiskelija-alennukset, kuten esimerkiksi halvempi vuokra opiskelija-asunnossa, puolitetut matkakulut, opiskelijan kukkarolle ystävälliset terveydenhuoltopalvelut ymsyms. toisin kuin nyt tässä ei edes opiskelija -elämänvaiheessa, missä maksat kaikesta täyden hinnan ja painat töitä kuin pieni eläin tienataksesi minimipalkkaa, jolla tulisi maksaa elämiset, asumiset ja opiskelut - joten väittäisin, että opiskelijalla on paljonkin helpompaa, kuin sillä, jolla ei vielä ole toisen asteen jälkeistä koulutusta ja työkokemustakin vain näistä tyypillisimmistä asiakaspalvelualan töistä (a.k.a siwan kassa tai mäkkärin myyjä), kun kaikkialle muualle vaaditaan vähintään aikaisempaa työkokemusta alalta tai melkein suoritettua tutkintoa.. En ole katkera roolistani väliinputoajana ja välivuosiin kyllästyneenä, mutta tältä kuulostaa stressin kourissa sätkivä nuori aikuinen.

Hypätäkseni asiasta kukkaruukkuun, minua hirvittää ajatus siitä, että työtön, avoimessa opiskeleva henkilö, katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi, mikäli hän suorittaa +5op kuukautta kohti, jolloin hän ei ole oikeutettu saamaan työttömyystukea, mutta ei kuitenkaan voi saada opintotukeakaan, koska sitä ei myönnetä avoimessa opiskeleville - mikä taas on täysin naurettavaa. Mielestäni myös avoimessa yliopistossa/ammattikorkeassa opiskelevalla tulisi olla oikeus saada opintotukea ym. tutkinto-opiskelijoille annettavia opiskelijaetuja jos on näyttöä siitä, että opintojen suorittamisella on selkeä päämäärä ja tarkoitus, kuten esimerkiksi päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta. Tästä samaisesta aiheesta, oli tammikuun lopulla kirjoitus Uudessa Suomessa (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77203-23-vuotiaan-kurja-tarina-te-toimisto-taman-takia-tuki-meni), suosittelen tsekkaamaan! 

Tästä kirjoituksesta tuli nyt aikamoinen itkuvirsi, mutta totuus on se, että minulla on nyt aivan jäätävä stressi noista opinnoista.. Odotan vaan niin paljon lukuloman alkamista (ei sillä, että se stressi siitä vähenisi - muuttaa muotoaan vaan) ja sitä opiskelijaelämää, joten pakko jaksaa vielä!!

-E

En muista milloin olisin odottanut näin paljon laskua, mikä velvoittaa minut maksamaan lähes tuhat euroa (tuskin koskaan..), mutta nykyään odotan päivittäin, että postiluukustani tippuisi valmennuskurssini lasku. Osallistuin valmennuskurssille ensimmäistä kertaa vuosi sitten ja minulle se oli se juuri oikea tapa valmistautua pääsykokeeseen.

Valmennuskurssini järjestää Pykälä Ry (kuten viime vuonnakin) ja tällä kertaa päädyin valitsemaan heidän laajimman kurssikokonaisuuden, Tehokurssin. Kurssiin sisältyy yhteensä 130 oppituntia, 3 välikoetta + loppukoe, kaksi kertauspäivää juuri ennen pääsykoetta, kattava materiaalikansio sisältäen runsaasti harjoitustehtäviä ja tiivistelmät jokaisesta pääsykoekirjasta, näiden lisäksi kurssiin kuuluu muun muassa tämän vuoden uutuus; 24 oppitunnin mittainen videokokonaisuus, minkä tarkoituksena on ilmeisesti tukea mahdollisimman hyvin itsenäistä opiskelua ja kertaamista. Suurin hienous tässä kurssissa on ehkä kuitenkin - pienen ryhmäkoon lisäksi - henkilökohtainen tutor! Odotan tältä tutorilta paljon, sillä viime vuonna päntätessäni pääsykokeeseen, olisin tarvinnut paaaljon enemmän tukea (niin henkistä tsemppaamista, kuin apua vaikeiden asioiden hahmottamiseen).

Olen aina ajatellut, että opiskelemaan on mahdollista päästä ilman valmennuskursseja, - ja varmasti joku aina pääseekin - mutta itse haluan maksimoida mahdollisuuteni parhain mahdollisin tavoin ja juurikin Pykälän valmennuskurssit ovat sitä. Pykälän valmennuskurssit ovat myös E-R-I-T-T-Ä-I-N haluttuja; jonotin itse yli vuorokauden (!!) kyseiselle kurssille Helsingin ydinkeskustassa ja kokemus oli mitä mielenkiintoisin. Lyhyesti sanottuna: tänä vuonna mennään sisään vaikka väkisin, sillä toiste en jonota! :D

- E

Tänään on hyvä päivä. Sain muutama tunti sitten tiedon siitä, että olen vihdoinkin päässyt läpi siitä iänikuisen puuduttavasta ja hermoja raastaneesta tentistä, minkä vuoksi opintoni ovat olleet hieman vaakalaudalla ja ottaneet kovaa takapakkia.. Mietin usein tuon neljän kuukauden aikana (kävin siis tuon kyseisen kurssin syyskuussa ja tentin sen neljästi..), että mikä ihme minussa on vialla, kun en vaan pääse siitä tentistä yli enkä ympäri. Meinasin monesti luovuttaa ja jättää opiskelut sikseen, en todella luottanut enää itseeni ja myönnettäköön, että syvimpinä epätoivon hetkinä, itsesäälissä rypiessäni, mietin, etten edes hae oikikseen, koska olen luuseri enkä pääse sinne (?!).. Mutta nyt kuitenkin, neljän kuukauden tuska ja piina on takana päin JA minulla on ensimmäiset 2 opintopistettä kasassa (teoriassa siis, tenttitulosten virallinen julkistamispäivä olisi vasta 19.1., mutta suurkiitos Avoimen yliopiston henkilökunnan ja ko. kurssin luennoitsijan, joka viitsi tarkistaa kokeeni heti, sain tietää sen jo nyt)! Jee! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Ja todellakin haen oikikseen ja pääsen sinne, seikka on saletti!

Ajattelin, että voisi olla paikallaan hieman valaista, mitä luentokokonaisuuksia olen jo suorittanut ja mitä on vielä edessä.

Suoritetut (tenttiä vaille valmiit):

Johdatus oikeustieteeseen - 2op 

Työoikeus (6op) - luentotentti 19.1., lakikirjatentti 2.2.

Oikeushistoria (5op) - luentotentti 24.1., kirjatentti 30.1.

Hallinto-oikeus (10op) - lakikirjatentti 20.3. ja 16.6. (tämän voi tenttiä kahdessa osassa)

Ympäristöoikeus (6op) - lakikirjatentti 19.2.

Vielä edessä:

Valtiosääntöoikeus (5op)

Oikeusteoria (6op)

Yksityisoikeuden johdantokurssi (3op)

Rikosoikeus: kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1.5op) - nykyisen tiedon mukaan tätä kurssia ei lasketa mukaan, jos pyrkii oikikseen avoimen kautta.

Perhe- ja jäämistöoikeus (6op) - tähän olen varasijalla

Nämä kaikki kurssit suoritettuani, minulla on kasassa yhteensä 44,5 opintopistettä! Eli siis suoritan kaikki kurssit, mitä avoimella yliopistolla oli tarjonnassa syksyksi 2014 ja kevääksi 2015.. Mitenköhän käytännössä on mahdollista pyrkiä avoimen kautta, kerta siihen vaaditaan vähintään 60op ja avoimella ei tällä hetkellä ole enempää kursseja tarjolla? Hmm.. pitänee ottaa selvää ja palata asiaan myöhemmin.

Psst.. avoimessa on mahdollista opiskella myös kesällä! Itse ainakin todennäköisesti löydän itseni ensi kesänä koulun penkiltä nyt kun olen päässyt oikein kunnolla vauhtiin ;)

Ps. Kirjoittelen tätä blogia pääasiassa itselleni, jotta voin joskus hamassa tulevaisuudessa palata muistelemaan (ja naureskelemaan) tätä elämänvaihetta, mutta otan tietysti enemmän kuin mielelläni vastaan ajatuksia ja kysymyksiä koskien blogin sisältöä - mitä haluat(te) tietää?

- E

Aloitin opiskelun Helsingin avoimessa yliopistossa osapuilleen neljä kuukautta sitten. Tällä hetkellä minulla on 130 tuntia luentoja takana, mikä tekee yhteensä 29 opintopistettä avoimen yliopiston kurssitarjonnassa, mutta suoritetuista luennoista huolimatta, minulla on yhä pyöreät nolla opintopistettä suoritettujen opintojen listalla... tämä on ehkä yksi osasyy sille, miksi en ole viitsinyt ja jaksanut blogianikaan päivitellä.

Mietit varmaan, miksi tilanne on tämä? - Siksi, että en pääse yhdestä pakollisesta - kahden opintopisteen arvoisesta - johdatuskurssin tentistä läpi.... ja avoin yliopisto vaatii, että tämä kurssi tulee olla suoritettuna ennen kuin perusopintoja voi tenttiä. Olen harmitellut asiaa jo mielestäni tarpeeksi itsekseni, joten en viitsi alkaa avautumaan siitä sen enempää kuin että harmittaa, että opintoni junnaavat paikallaan ja rahaa on heitetty hukkaan useampi sata euroa tähän hetkeen mennessä. En kuitenkaan vielä ole täysin menettänyt toivoani, sillä keskiviikkona minulla on järjestyksessään kolmas uusintatentti ja sen on parasta tulla takaisin hyväksyttynä!

Yritän vakuutella itseäni siitä, että vaikka en opintopisteitä saisikaan haalittua kasaan, on opiskelusta kuitenkin lopulta hyötyä minulle esimerkiksi pyrkiessäni jälleen ensi keväänä tiedekuntaan - koskaanhan ei tiedä, mitä oikeudenaloja valintakoekirjallisuus pitää sisällään, ja jos hyvä tuuri käy ensi kevään suhteen, pääsen pänttäämään valintakoetta varten sellaisia oikeudenaloja, mitä olen jo avoimessa ehtinyt opiskella. 

Jos tuota tenttisähläämistä ei oteta huomioon, avoimessa opiskelu on kyllä muutoin kaikin puolin mukavaa ja hyödyllistä, tietysti myöskin aikaa ja rahaa vievää, mutta lopulta palkitsevaa - jos ei opintopisteiden muodossa niin vähintään sitten kaikki opitut uudet asiat ja tiedot lämmittävät kyllä mieltä ja toisaalta omalla kohdallani oikeustieteen opiskelun myötä myös näkemykseni muun muassa erilaisista yhteiskunnallisista asioista on muuttunut, kun oikeudellinen ajattelutapani muuttuu ja saan hieman erilaista perspektiiviä asioihin - kaikki ei olekaan niin yksiselitteistä, kuin voisi kuvitella. 

Nyt on pakko jatkaa tenttiin lukemista! :)

- E